Onko mielestäsi ainoa oikea työväen vappumarssi Taistojen tiellä tai Barrikadimarssi? Alkaako jalkasi polkea marssin tahtiin, kun kuulet Vapaan Venäjän tai Nuorison marssin alkutahdit? Alkaako vappu oikeasti vasta Köyhälistön marssista tai Kajastuksesta?

Virtuaalivapun Äänestä paras vappumarssi -äänestyksessä oli mukana kahdeksan työväenmarssia, mutta kilpailussa pystyi myös äänestämään jotain muuta suosikkimarssia.

Äänestyksen voitti ylivoimaisesti Hannes Konnon säveltämä ja Knut Kankaan sanoittama Taistojen tiellä. Marssi sai annetuista äänistä 34,1 %.

Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvottiin seuraavat palkinnot:

Vappumarssit-CD (Viipurin Työväen Soittajat, joht. Jouko Terävä) Paula Lahteenaho
Työväen laulukirja Tamara Noramo
Työväen laulukirja Leena Palevaara

 

Voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti.

Vappumarssit

Ohessa tietoa marsseista sekä linkit, joista pääset kuuntelemaan marssin Youtube-palvelussa tai katsomaan Ylen Elävässä arkistossa.

Vapunpäivänä klo 13 eteenpäin on mahdollista kuunnella vappumarsseja myös Facebook-palvelussa (www.facebook.com/musiikkiliitto), kun STM:n toimistolta kajahtaa Viipurin Työväen Soittajien Vappumarssit-levy! Em. osoitteesta voi vappumarssit kuulla myös Facebookiin rekisteröitymättömät kuuntelijat. Levy on kuultavissa Facebook-sivulla myös vapun jälkeen.

1. Barrikadimarssi / Isänmaan kaiho / Kotimaan kaiho (trad.)

Barrikadimarssin sävelmä on vanha venäläinen sotilasmarssi (Kaipaus isänmaahan). Kappaleen ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1909 turkulaisessa Työväen lauluja -kirjassa. Kappaletta ei tunnettu Neuvostoliitossa, mutta sen tyyli antaa perustellun aiheen olettaa laulua venäläiseksi. On myös mahdollista, että marssin tekivät pietarinsuomalaiset tai Viaporin kapinalliset 1900-luvun alussa. Barrikadimarssista tuli suosittu kansalaissodan aikana rintamalla. (Lähde: Työväen laulukirja)

https://www.youtube.com/watch?v=imG11Kgctcg
Helsingin Työväenyhdistyksen Soittokunta, joht. Olavi Koskela
levyltä Taistojen tiellä (1969)

https://www.youtube.com/watch?v=ghAUukoBibc
nimeämätön soittokunta ja kuoro
levyltä Työväen lauluja 2 (1970)

2. Elomme päivät (säv. Semjon Tshernetski)

Elomme päivät on Semjon Tshernetskin sävellys, jonka alkuperäinen nimi on Dni nashei zhizn.

https://www.youtube.com/watch?v=2hFFZkREP_s
Helsingin Työväenyhdistyksen Soittokunta, joht. Olavi Koskela
levyltä Työväen lauluja 2 (1970)

https://www.youtube.com/watch?v=MsaU6Ul_DJg
Solistiseitsikko Imperial
levyltä Punaiset ja valkoiset laulut (2014)
sovitus K. Könni

3. Kajastus (säv. Arvo Vehviläinen)

Arvo Vehviläisen sävellys puhallinorkesterille vuodelta 1933.

https://www.youtube.com/watch?v=m764VbILEN4
Puhallinorkesteri Pyörre, konserttitaltiointi (2018)

4. Köyhälistön marssi / Nuori kaarti (trad.)

Köyhälistön marssi eli Köyhälistön laulu on vanhimpia suomennettuja työväenlauluja. Se on alkuperältään vanha saksalainen työväenlaulu. Kappaleen suomentaja on jäänyt tuntemattomaksi. Laulusta ilmestyi ensimmäinen suomennos ja vuonna 1899 nimellä Ken kullan maasta kaivaa. Vuotta myöhemmin laulu oli mukana ensimmäisessä suomenkielisessä työväenlaulukirjassa nimellä Proletaarilaulu. Nykyinen suomennos on ilmestynyt vuonna 1906. Laulun säveltäjäksi on arveltu Leopold Knebelsbergeriä.

Samaan säveleen on myöhemmin tehty myös toinen työväenlaulu Nuorison laulu eli Päin päivän sarastusta, joka tunnetaan paremmin nimellä Nuori kaarti. (Lähteet: Työväen laulukirja ja Ylen Elävä arkisto)

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/04/27/tyonlaulajat-koyhaliston-laulu
Työnlaulajat ja Tampereen työväenyhdistyksen soittokunta, konserttitaltiointi Paattisten työväentalolta vuodelta 1972 Ylen Elävässä arkistossa

https://www.youtube.com/watch?v=DcAsGyxiIFM
Reijo Frank ja nimeämätön soittokunta
levyltä Työväen lauluja 2 (1970)

5. Siirtolaismarssi (trad.)

https://www.youtube.com/watch?v=krwX0T-FoEM
Solistiseitsikko Imperial
levyltä Punaiset ja valkoiset laulut (2014)

6. Nuorison marssi (säv. Samuil Pokrass, san. tuntematon)

Nuorison marssin on säveltänyt Samuil Pokrass. Alkujaan kappale on vanha puna-armeijan marssi. Laulu on tullut Suomeen 1920-luvulla saksalaisen kielialueen kautta. Suomentaja on tuntematon.

https://www.youtube.com/watch?v=YsWkDf-UPqY
Reijo Frank ja nimeämätön soittokunta
levyltä Työväen lauluja / Veljiksi kaikki (1969)

7. Taistojen tiellä (säv. Hannes Konno, san. Knut Kangas)

1920-luvulla syntynyt Taistojen tiellä oli alun perin Hannes Konnon säveltämä suojeluskuntamarssi Jää hyvästi, isänmaa. Oululainen kuoronjohtaja, kapellimestari ja säveltäjä Knut Kangas teki lauluun uudet sanat vuonna 1929. Sotien jälkeen kappale nousi suureen suosioon työväentapahtumien yhteislauluna. (Lähteet: Työväen laulukirja ja Ylen Elävä arkisto)

https://www.youtube.com/watch?v=ARY54d3ry1w
Helsingin Työväenyhdistyksen Soittokunta, joht. Olavi Koskela
levyltä Taistojen tiellä (1969)

https://www.youtube.com/watch?v=V00fHQyUxqc
nimeämätön soittokunta ja kuoro
levyltä Työväen lauluja 2 (1970)

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/04/27/kalle-holmberg-taistojen-tiella
Kalle Holmberg, Tampereen työväenyhdistyksen soittokunta ja Työnlaulajat-kuoro, konserttitaltiointi Paattisten työväentalolta vuodelta 1972 Ylen Elävässä arkistossa

8. Vapaa Venäjä / Slaavilaistytön jäähyväiset / Slaavilaisnaisen jäähyväiset (säv. Vasili Agapkin, san. tuntematon)

Vapaa Venäjä tunnetaan myös nimillä Slaavilaistytön jäähyväiset tai Slaavilaisnaisen jäähyväiset. Laulu on tullut Suomessa tunnetuksi 1920-luvulla. Säveltäjäksi yleensä merkitään Vasili Agapkin, mutta kappale on ilmeisesti alkujaan vanha venäläinen marssi. Suomenkielinen teksti on luultavasti suomalaisten emigranttien peruja. Alkuperäinen sanoitus (Proshtshanije slavjanki) on A. Fedotovin tekemä. (Lähde: Työväen laulukirja)

https://www.youtube.com/watch?v=KWQccFygzYI
Solistiseitsikko Imperial
levyltä Punaiset ja valkoiset laulut (2014)

https://www.youtube.com/watch?v=a417Cdy9Hnc
Helsingin Työväenyhdistyksen Soittokunta, joht. Olavi Koskela
levyltä Taistojen tiellä (1969)